Keskikesän pienet viljelijät viettivät seikkailun leirillä

Pienten viljelijöiden keskikesän leiri alkoi 4.7. Osalle lapsista Kumpulan koulukasvitarha oli jo tuttu paikka ja nimen keksiminen ryhmälle sujui helposti. Ryhmän nimeksi tuli Viherpeukalot, joka valittiin äänestämällä.

Kolmen viikon ajan lapset saivat nauttia puutarhasta, oppia luonnosta ja ympäristöstä. Tämä tuntui tärkeältä, koska kaikki leiriläiset olivat kaupunkilaislapsia. Olen itse kotoisin maatalosta ja leikkinyt kesät metsissä ja pelloilla. Tällaisiin kokemuksiin Kumpulan koulukasvitarha tarjoaa mahdollisuuden keskellä kaupunkia.

Keskiviikkoisin Viherpeukaloilla ja isoilla viljelijöillä eli Peltohemuleilla oli yhteinen kerhopäivä. Kerhopäivänä lapset saivat valita uintiretken ja kokkikerhon välillä. Kokkikerhossa käytimme oman palstan satoa ja metsän antimia. Suurin suosikki oli nokkosletut.

Kostea kesä toi mukanaan sieniä, joita kävimme tunnistamassa ja poimimassa Kumpulan koulukasvitarhan takametsässä. Helpoin tunnistettava oli kantarelli, mutta meillä oli sienikirja mukana, joten haastavampiakin sieniä voitiin poimia.

19.7. teimme myös retken Kasvitieteelliseen puutarhaan. Parasta puutarhassa oli lasten mielestä sorsat. Myös pensaan kätköstä löytynyt maja ilahdutti suuresti. Kävelimme matkan helteessä ja paluumatkalla voimat alkoivat hiipua. Onneksi apua löytyi kottikärrykuljetuksesta.

Suuria tapahtumia leirillä oli esimerkiksi lasten olympialaiset ja päätösjuhla. Päätösjuhlassa söimme piirakkaa ja koristelimme teltan ilmapalloilla sekä keräsimme kukkia puutarhalta.

Lapset kertoivat ajatuksiaan leiristä. Parasta leirillä oli lasten mielestä töiden tekeminen palstalla. Multaaminen sujui monelta leirin lopussa jo hyvin. Erityisen hauskaa oli myös sadettimella kastelu ja leikkiminen oli tärkeä juttu. Kitkeminen ei aina innostanut.

Tämä oli itselleni ensimmäinen leiri, jonka ohjasin. Koen, että Kumpulassa on hyvät mahdollisuudet tehdä monipuolisia juttuja. Elämykset, joita lapsille täällä tarjotaan ovat aitoja. Ohjaajana näin lapsissa kolmessa viikossa selvää kasvua. Luontosuhde kehittyi, joka näkyi esimerkiksi luonnon kunnioittamisen lisääntymisenä. Lapset tutustuivat helposti toisiinsa ja uusia ystäviä löytyi monelle.

Toivottavasti viimeistään ensi kesänä nähdään taas!

Terkuin
leiriohjaaja Sini Mikkola

Kuokka I ja II -leirien lapset taiteilivat kenkäharjoja ja kortteja

Kirjoittaja: Marianna Kalske, viljelyalueenhoitaja, kesätyöntekijä Kumpulan koulukasvitarhalla.

Aloitin päivän kuvaamalla videolle Kuokka 2 -leirin touhuja. He olivat tehneet aikaisemmin betonista ja juuriharjoista kenkäharjoja ja kukkapenkin koristeita. Nuoret esittelivät teoksiaan ohjaajan kanssa ja sain vielä kunnian haastatella erästä leiriläistä hänen teoksistaan. Kun teokset oli esitelty, siirryimme rakentamaan kukkapenkkejä. Niittipyssy oli kova juttu ja laatikon pohja saatiinkin kiinnitettyä sen avulla. Lopulta leiriläiset lapioivat mullat laatikkoon ja pääsivät vielä poimimaan marjojakin puskasta.

Lounaan jälkeen vuorossa oli Kuokka 1 -leirin kanssa kuvaamista. He olivat askarrelleet leirikortteja ja nyt ne olivat valmiita lähetettäväksi ystäville ja sukulaisille. Lähdimme kävelemään kasvitarhalta postilaatikolle ja lapset kertoivat samalla korteistaan. Juttua riitti koko matkan. Postilaatikolla kaikki saivat tiputtaa oman kirjeensä. Teimme myös päivän hyvän työn keräämällä roskia paluumatkan varrelta. 

Päästyäni takaisin kasvitarhalle kokosin videoklipit yhteen ja editoin videot valmiiksi. Videoiden kuvaaminen ja tekeminen oli mukavaa ja nautin lasten kanssa vietetystä päivästä.

Kumpulan koulukasvitarhan perhekerho, kesä 2016

Kumpulan koulukasvitarhan perhekerhossa viljellään yhteisöllisesti kuuden aarin kokoista palstaa. Osallistujina on aiempien vuosien tapaan noin 20 perhettä, joissa on enimmäkseen alle kouluikäisiä lapsia. Muutamia koulussa olevia lapsia on myös mukana. 

Kerhon aloituskerta oli 16.5., jonka jälkeen kokoonnuimme maanantaisin ja torstaisin juhannukseen saakka. Kesäkuun viimeisestä viikosta alkaen kokoonnumme vain torstaisin. Kerhon virallinen aika on kello 17-19.30. Perheet tulevat, kun ehtivät töistä, joten aloitusaika on liukuva. Lapsilla on usein nälkä alkuillasta, joten eväiden syömiseenkin menee aikaa.  

Yhteisöllisessä viljelyssä kaikki tehdään yhdessä maankääntämisestä sadonkorjuuseen.  Osa perheistä oli mukana viime vuonna ja osa on ensikertalaisia.  Näin edistyneet voivat opettaa aloittelijoita.  Ohjaajia on vain kaksi, joten vertaisoppiminen on myös tämän takia olennainen osa viljelytaitojen kartuttamista. 

Perhekerho on turvallinen paikka aloittaa viljelyharrastus, sillä mitään ei tarvitse osata etukäteen. Poissaolot eivät haittaa, sillä yhteisöllisellä viljelmällä työt eivät jää tekemättä niiden takia.

Perhekerho käynnistyi täydellä tohinalla jo ensimmäisellä kerralla ja maankääntäminen edistyi nopeasti. Taimia pääsimme istuttamaan ja siemeniä kylvämään jo toukokuussa. 

Perhepalstalla on laaja valikoima erilaisia vihanneksia, juureksia ja kukkia. Suurin osa on lähtenyt hyvin kasvamaan. Papuja ja herneitä kylvimme uudelleen, sillä kylmän sään takia osa siemenistä ei ollut itänyt. Hoitotyöt painottuvat loppukesäksi kitkemiseen, harventamiseen ja kuivilla ilmoilla kasteluun.

Puutarhatöiden lisäksi olemme pitäneet kaksi grilli-iltaa ja yhden varjoteatteri-illan, jonka veti yhteisötaiteilija Eeva Louhio. 

Pienten ympäristötaideleiri eli K-kauppiaat

Kesän ensimmäiset leirit ovat loppuneet jo, mutta onneksi muistot jäävät. Tässä on sellaisia muistoja pienten ympäristötaiteilijoiden eli K-kauppiaiden leiriltä. 

Ensimmäinen viikko vierähti, tiistaina oltiin jo kuin vanhat tutut.

Maalattiin.

Suunniteltiin.

Maalattiin, suunniteltiin, sommiteltiin ja väritettiin.

Tiina luki meille.

 Välillä käytiin teatterissa.

Pestiin kätöset ja mentiin syömään.

Sadepäivinä yritettiin pysyä lämpiminä, tuulisina päivinä taiteiltiin, meillä oli kivaa.

Tiina, Sami ja Diana

Punaisten Feenixien superviikko

Punaisten feenixien eli isojen ympäristötaideleiri loppui huipentui viime viikon todellisiin superpäiviin! Sateet jäivät taakse ja saimme viimeisinä päivinä nauttia auringosta yllin kyllin.

Juhannusjuhlien lähestyessä saimme tehtäväksemme hoitaa draamaleiriläisten maskeerauksen. Juhlia edeltävänä päivänä harjoittelimme maalauksia toisillamme. Jälleen kerran leiriläiset osoittautuivat todella taitaviksi! Osa erikoistui mm. ruhjeisiin ja naarmuihin.

Sillä välin kun kasvomaalaajat harjoittelivat, viimeistelivät loput leiriläiset aurinkokellomme. Siitä tuli todella hieno! Kello jää iloksi ja hyödyksi koulukasvitarhalle.

Iltapäivällä suuntasimme retkelle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan. Luonnostelimme kasvitieteellisiä piirroksia mustalle paperille.

Kasvitieteellisen puutarhan lammessa uiskenteli söpö sammakko!

Retken kohokohta taisi kuitenkin olla jätskit Kasvitieteellisen puutarhan kahvilalla ja mikä parasta, kukaan ei ollut unohtanut jätskirahaa :)

Kiitos Punaiset feenixit huippukivasta leiristä!

Annakaisa ja Minni

PS. Punaiset feenixit osoittautuivat innokkaiksi, rohkeiksi ja reiluiksi leikkijöiksi. Ainakin näitä kaikkia leikittiin:

Hedelmäsalaatti

Kuka pelkää mustekalaa

Ameeba

Solmu

Bussi

Ninja

Nakki

Rikkinäinen puhelin

Vessanpönttöhippa

Töpselihippa

Patsashippa

Kättelyleikki (nimi vaihtuu)

Nimileikki (kuka on lakanan takana)

Sähkötys / pulssi

Ketjutarinointi

Kontulan leirillä askarreltiin "leirikaverit" ja tehtiin lankamaalaustekniikalla taidetta

Pienten viljelytöiden ja eläintenhoidon lisäksi olemme ehtineet kaikenlaista. Tällä viikolla lapset askartelivat itselleen "leirikaverit" puusta, kankaasta ja luonnonmateriaaleista. Ajatuksena oli eläin- tai muu hahmo. Metsäretkellä otuksille rakenneltiin pesiä luontoon ja kehiteltiin vähän tarinaa hahmojen ympärille.

Olemme askarrelleet myös hyönteisiä kartongista ja sanomalehdestä sekä tehneet taideteoksia lankamaalaustekniikalla.

Lapset saivat myös itselleen leirivihot, joihin on tehty pieniä eläimiin ja viljelyksiä liittyviä tehtäviä ja värityskuvia leirin varrella. Olemme viettäneet myös aikaa läheisessä leikkipuistossa yhdessä liikkuen ja leikkien.

Viimeisenä leiripäivänä kokosimme yhdessä "leirikäärmeen", jonka avulla lapset saivat kertoa kokemuksiaan leiristä. 

Vastauksissa pidetyimpinä asioina korostuivat eläintenhoito, uudet kaverit ja leikkiminen. Harmitukset liittyivät enimmäkseen pieniin haavereihin, sadepäivään (emme päässeet ulkoilemaan kun monella lapsella ei ollut varusteita) ja leirin loppumiseen.

Apuohjaajista oli iso apu ja leiriläiset olivat huippuja!

Teksti ja kuvat: ohjaaja Aurora Komonen

Isot ympäristötaiteilijat tutustuivat savupainantaan ja luonnonilmiöihin

Kumpulan kasvitarhan kesän ensimmäiset leirit pyörähtivät käyntiin viime viikon alussa. Isojen (eli leirin vanhimpien lasten) ympäristötaideleirille saapui maanantaiaamuna seitsemän innokasta lasta, mutta leiriläisten määrä on ryhmän iloksi kasvanut kahdeksalla uudella tulokkaalla ensimmäisen viikon aikana. Ensimmäisten päivien aikana leirimme sai nimeksi Punaiset feenixit.

Feenixit ovat reippaita, iloisia ja kaikki lapset ja aikuiset huomioonottavia leiriläisiä. Mahtavan asenteen siivittäminä jo ensimmäisen viikon aikana taiteiltiinkin vaikka mitä. Leirillä on askarreltu jokaiselle omat leirivihot japanilaisella kirjansidonnalla, koristeltu vihkojen kannet savupainannalla, tehty ötökkägrafiikkaa ja tutkittu luonnonilmiötä sekä aurinkokellon että sadeveden ja akvarellien avulla. Olemme myös aloittaneet rakentamaan pienen pienille mielikuvitusolennoille uusia kyliä alueen metsään.

Edellisen viikon kohokohta taisi olla monelle leiriläiselle yhteisötaidepaja, jossa päästiin tekemään varjoteatteriesityksiä. Lapset loivat taiteilija Eevan avulla itse varjoteatterihahmot ja hämmästyttivät päivän päätteeksi hienoilla esityksillään niin ohjaajat kuin muutkin henkilökunnan. Kiitos, Eeva!

Ihanaa leirikesää ja kesälomaa kaikille toivoo

F-E-E-N-I-X-I-T, punaiset feenixit, jee!

 Aurinkokellon hahmottelua.

Leiriviiriä tekemässä omenapuun suojassa.

 Vesisade ja suolakiteet muuttivat vesiväritöitä yllättävillä tavoilla.

 Taiteilija voi käyttää sadevedenkin hyödyksi.

Ötökkägrafiikkaa.

 Isot ympäristötaitelijat eli punaiset feenixit.