Kumpulan kesä 2013 starttasi Perhekerhossa

Toukokuun 20. päivä aloitti neljäs perhekerho Kumpulassa. Porukassa on aina puolet entisiä ja puolet uusia, jolloin uusi perhe saa kokeneemmasta kummiperheen viereensä. Viljelyyn oli porukalla kova palo, ja heti

ensimmäisellä kerralla  palstat saivat kyytiä talikoin ja lapioin.

Ensimmäisellä kerralla söpö siili vieraili ja sai ihastuneen vastaanoton. Sankari-isä vei siilin turvaan pensaiden alle...

Janne tutustuttaa oheiskasvillisuuteen (=rikkaruohoihin). Päätämme siirtää monivuotiset ja talvehtineet yrtit yhteisiin penkkeihin.

Haasteet on suuret, mutta kun on tahtoa, on pian myös taitoa!

Joukkovoima otti pian pellon haltuunsa.

Säikähtänyt hiiri ihmetteli, putosiko taivas niskaan?

Komposti täyttyi pian rikkanenäteistä ja voikukista.

Toisella kerralla päästiin oman viljelypalstan kimppuun. Pienet mukana auttamassa tietenkin. Suurta kunnioitusta tunsin isää kohtaan, joka onnistui palstan maanhoidossa kahden pienen takiaisen ollessa koko ajan kiinni (taka-alalla). Saman voi sanoa monista äideistä.

Kauniit kylvörivit. Kylvimme mm. porkkanaa, punajuuria, salaatteja ja sipuleita.

Meksikolaisella vieraallakin riitti ihmeteltävää. Hienolta näyttää!

Sadonkorjuun ihanuutta

Hei kesän kasvitarhalaiset!

 Kai muistatte, että sadonkorjuut jatkuvat lauantaisin klo 11-14 22.9 saakka? 

Terveisin ohjaajat.

TERVETULOA!

Konkarien hiekkakasa osa 3.: KULTAISEN LOHIKÄÄRMEEN TULIVUORI

Kuten elämässä usein käy, asiat kestävät aikansa ja loppuvat joskus. Konkarien hiekkakasa on elänyt kesällä elämää, jossa leikki jos toinenkin on saanut ideansa, herännyt eläväksi innostuneissa mielissä, saanut oman maailmansa hahmoineen ympäristöstä tulevista materiaaleista.

Kultaisen lohikäärmeen tulivuori sai oman tarinansa ja maailmansa, jonka kertoi sadutuksen avulla Kirsikka. Idea oli hänen ja Saden yhteinen.

TARINA KULTAISEN LOHIKÄÄRMEEN VUORESTA:

Olipa kerran menninkäinen, joka oli ahne. Hän varasteli aina yöllä kaupunkilaisten tavaroita - kaiken, mikä oli arvokasta tai arvontontakin. Kerran hän kuuli, että kylän museoon oli tullut kultainen lohikäärmeen muna. Tietenkin hän halusi varastaa munan. Hän suunnitteli hyvän keikan ja  meni varastamaan sen yöllä.

Menninkäinen vei munan kotiinsa ja huomasi olevansa yhä ahneempi: hän halusi aina vain enemmän tavaroita. Menninkäinen haali kaiken mahdollisen luolaansa lohikäärmeen vuorelle. Mutta siinä samassa paikassa muna alkoi kehittyä: se kehittyi aina enemmän, mitä ahneempi menninkäinen oli.

Eräänä päivänä muna kuoriutui ja menninkäinen huomasi, että sieltä oli tullut lohikäärme. Lohikäärme sanoi: sinä olet liian ahne,minun täytyy tuhota sinut tai enelläkään ei ole mitään tavaroita. Ja niin lohikäärme poltti menninkäisen tuhkaksi. 

Lohikäärmeestä kehittyi kuitenkin samanlainen ahne kuin menninkäisestä. Kunnes eräänä päivänä se sai munan. Muna kehittyi ja kehittyi lohikäärmeen luolassa kunnes se kuoriutui. Kylä oli vararikon partaalla, mutta pienempi lohikäärme odotti hiljaa että isompi kävisi nukkumaan. Pienempi surmasi isomman ja palautti kyläläisille kaikki tavarat.

SEN PITUINEN SE.

Konkareiden kanssa leikkimässä oli Taina (tässä tuunattuna  kasvitarhan muotilookkiin).

Aurinkoiset terveiset Auringonkukka-leiriltä!

Kasvitarhalla auringonkukat eivät ole aivan vielä puhjenneet kukkaan, mutta Auringonkukka-leiri on jo ehtinyt puuhailla vaikka mitä! Teimme suuren urakan rakentamalla metsään vanhaan tarinaan perustuvan Auringonlammen ja sen asukkaat.

       

Ensin kaivoimme metsään kuopan leiriläisten valitsemalle paikalle, sitten kannoimme kiviä lammen rakentamiseen ja asettelimme ne paikoilleen. Lopuksi täytimme lammen vedellä ja toimme tekemämme asukkaat sen rannalle.

 Muovailimme lammen asukkaat savesta. Kun savi oli kuivunut, painoimme sen hiekkaan, jolloin hiekkaan jäi sen muotoinen kolo. Sitten täytimme kolon sementillä ja jätimme sen vuorokaudeksi kuivumaan. Sitten kaivoimme veistokset hiekkakuopasta ja puhdistimme pensseleillä. Lopuksi eläimet ja oliot saivat kodin Auringonlammen rannalta.

Olemme nauttineet puutarhan ympäristöstä leikkien ja taiteillen. Leirimme jatkuu vielä viikon ja luvassa on vielä muun muassa piknik, retki ja maalaustöitä.  
Aurinkoista kesänjatkoa!

Kasvitarhan olympialaiset 2012

Lontoon olympialaisten avajaisten aattopäivänä torstaina 26.7.2012 vietettiin olympialaisia myös Kumpulan koulukasvitarhalla. Hieno olympiatuli saapui paikalle koko leirin mukana kulkueessa ja avajaispuhe kuunneltiin Poikien kentällä. Ryhmät olivat valmistautuneet päivään maalaamalla banderollit. Olympialaisissa kilpailtiin seuraavissa lajeissa: pallonheitto, tulitikunheitto, pikamölkky, polttopallo, frisbeen kiinniotto ja lapionkuljetusviesti. Kaikki joukkueet palkittiin kulttuurikerholaisten edelllisenä päivänä valmistamilla palkinnoilla ja lopuksi kaikki saivat herkutella jäätelöllä. Kiitos kaikille osallistujille!

Olympiatulta kantoi vuorotellen jokaisen joukkueen edustaja.

Tässä kuunnellaan avajaispuhetta.

Tulitikunheitto olikin vauhdikas laji! Vuorossa Auringonkukat.

Konkarit pallonheittopisteellä.

Sipuli-ryhmä pikamölkkyä pelaamassa.

Herne- ja sipuliryhmäläiset esittelevät banderollejaan.

Palkintojenjakoseremoniassa kaikki olivat voittajia.

Terveisiä Neliapila-leiriltä!

Salaisen puutarhan kätköstä löytyi vanha puu, jossa asusti paljon erilaisia lintuja. Linnut olivat rakentaneet suuren yhteisen pesän. Puu kukoisti, koska se piti linnuista niin paljon. Eräänä keväänä linnut eivät palanneetkaan ja puu kuihtui surusta. Neliapila-leiriläiset päättivät ilahduttaa vanhaa puuta ja antaa sille uudet linnut. Tällaisia niistä tuli:

 

Satavuotisen puutarhan poluilta löytyi raunioita, jotka yhä kertovat tarinaansa puutarhan salaisesta elämästä. Neliapilat liittyivät historian kertojiin muotoilemalla oman näkemyksensä hiekasta. Veistospuisto-projektin Juulia opetti meille miten hiekkaveistoksista saadaan kestäviä. 

 

Kauan sitten puutarhassa sijaitsi labyrintti, jonka olemassaoloa kukaan ei enää muistanut. Neliapila-leiriläiset päättivät rakentaa labyrintin uudestaan. Mikähän aarre labyrintin keskelle on kätketty?

Kasvaakohan labyrintin pinnalle sammalta jos sitä kastelee piimällä?

 

Leirin loppua juhlistimme piknikin ja lasten tekemien esitysten merkeissä. Tapasimme muun muassa uneliaan Herra Z:n ja Lissun sekä tutuistuimme etanan tavalliseen päivään.

Kiitos Neliapiloille kivasta leiristä! Eli "moi kaikki neli-neli-neli-Neliapilat!"

Kasvitarhan suurin kasvi

Kumpulan kulttuurikerhossa tehtiin keskiviikkona 18.7. lehtikulhoja savesta ja mietittiin kuvatekstejä kasvitarhan tulevaa valokuvanäyttelyä varten. Sitten porukka jakaantui kahtia ja osa alkoi valmistella kasvitarhan portin uuden kyltin tekoa. Osa taas lähti etsimään kasvitarhan suurinta kasvia...

Etsintään osallistuivat Ali, Joska ja Isadora Sipuli-ryhmästä, sekä Sade Konkari-ryhmästä. Kuvat ovat etsijöiden itsensä ottamia.

Valinta tehtiin suorittamalla mittauksia.

Jättiläiskurpitsan lehti: halkaisija 50cm.

Maissi: korkeus 98 cm.

Sitruunamelissa: ympärysmitta 160 cm.

Maa-artisokka: korkeus 168 cm.

Voittajaksi taisi tällä kertaa selviytyä raparperin kukkavana: 220 cm.