Tiedeleirin kuulumisia

Kumpulan kasvitarhan kolmas viikko tiedeleirillä alkoi pilvisessä säässä. Leiriviikko oli poikkeuksellisesti vain kolmen päivän pituinen. 

Ensimmäinen leiripäivä aloitettiin tutulla kaavalla eli tutustuttiin muihin leiriläisiin ja leirialueeseen leikkien avulla. Leiriläisten kanssa käytiin läpi leiriä koskevat säännöt ja lapset saivat myös itse vaikuttaa sääntöjen sisältöön. Sääntöjen yhteydessä käytiin myös läpi leirin rajat. Erityistä mielenkintoa herätti aluella majailevat kesäkanat. Kanoja sai käydä vapaasti syöttämässä kasvien lehdillä. Erityisesti kanat pitivät voikukan lehdistä. Iltapäivällä päästiin itse asiaan eli tieteeseen. Leiriläiset tekivät pienessä ryhmissä omat löllölimat eli ei-newtonilaista nestettä vedestä ja perunajauhoista. Päivän lopuksi käytiin myös asentamassa ötökkäansat seuraavan päivän tutkimuksia varten. Ensimmäinen päivä päättyi juuri sopivasti ennen sateen alkua. 

 

 Toinen leiripäivä alkoi nimien kertauksella. Aamupäivän tieteellisessä kokeessa tutkittiin ikiaikaista kysymystä: mitä tapahtuu, kun kokikseen laitetaan mentospastilli. Tulokset olivat laihoja, mutta saimme reaktioita lopulta aikaan. Tämän jälkeen leiriläiset jaettiin ryhmiin ja kisattiin, mikä joukkue haki nopeiten ja tarkimmin jonkin ohjaajan sanoman asian metsästä. Kisassa riitti vauhtia ja jännittäviä tilanteita. Henkilövahingoilta onneksi kuitenkin vältyttiin ja pääsimme koko joukon voimin lounaalle. Iltapäivä kului kitkien maissi- ja papupalstaa. Kitkemisen jälkeen palsta kasteltiin. 

 

 

Kolmas ja viimeinen leiripäivä alkoi heti toiminnalla. Leiriläiset pääsivät kokeilemaan vedenpuhdistajan taitojaan. Tutkimuksessa kokeiltiin millaisilla suodatusmenetelmillä saadaan puhtainta vettä likaisesta vedestä. Ennen lounasta leikimme koko tiedeleirin voimin suuresti toivottua Kumpulan tähteä. Kuumasta säästä huolimatta leiriläiset jaksoivat hienosti pelin loppuun asti. Lounaan jälkeen pidettiin kahden leirin (tiede- ja viljelyleiri) yhteiset Leiriolympialaiset, joissa viisi joukkuetta kisasi kolmessa vaativassa lajissa. Olympialaiset pysyivät tiukkana kisana loppuun asti. Kisojen jälkeen nautittiin hyvästä säästä kera jätskin, omien piknikeväiden ja sadettimen. Leirin lopussa kerrattiin mitä kivaa leiriltä jäi mieleen ja halukkaat saivat viedä raparperia kotiin. 

 

 

Ohjaajat haluavat kiittää kaikkia leiriläisiä ja toivottaa hyvää Juhannusta ja kesän jatkoa.

 

Tutkimisiin!

 

Kesän toisen viljelyleirin kuulumisia

Leiriviikko kului nopeasti puuhakkaiden päivien merkeissä. Ensimmäisiin leiripäiviin kuului paljon tutustumista niin kasvitarhaan, viljelyvälineisiin että toisiin leiriläisiin ja ohjaajiin. Tutustumisleikkien tankkaaminen osoittautui hyödylliseksi, sillä viikon aikana leiriläisten kesken muodostui aivan mahtava ryhmähenki! Suosituimpia tutustumisleikkejä olivat tällä leirillä lännen nopein, rikkinäinen puhelin ja bussikuski, joita leikittiin päivittäin useampaan kertaan yhdessä.  

 

Viikon aikana innokkaat viljelijät pääsivät kylvämään muun muassa punajuuren, retiisin, nauriin ja kehä- ja ruiskukan siemeniä sekä istuttamaan puna- ja keltasipulia. Nyt jännitetään, miten kylvökset lähtevät itämään! Muihin puutarhatöihin kuului kastelua ja kitkemistä. Leiriläisten kesken suosittua puuhaa oli myös olkien asetteleminen istutuspenkkien käytäville.

Viljelytyön lisäksi leirillä ehdittiin tehdä vaikka mitä: maalata yhteinen leirilakana, pelata paljon toivottua Kumpulan tähteä, retkeillä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja nauttia kesäpäivästä sadettimen alla juosten ja piknikherkkuja nauttien. Jokaisena päivänä ehdittiin myös viettää vapaa-aikaa metsässä ja jalkapallokentällä sekä kirjoittaa viljelypäiväkirjaa. 

 

 

 

 

 

Terveisiä Salapoliisileiriltä!

Maanantaina odottelimme lapsia porteilla jännittyneinä ja innostuneina. Nimenhuudon jälkeen teimme yhteiset säännöt, joita kaikki sitoutuivat noudattamaan. Kiertelimme alueella, jotta jokainen nurkka tulisi kaikille tutuksi. Totesimme hyvin nopeasti, että tämän ryhmän jäsenet pitävät huolta toisistaan ja osallistuvat kaikkeen innokkaasti. Teimme yhteisen leirilipun johon painoimme kaikkien kädenjäljet. Kävimme kurkkimassa nukkuvia kanoja ja teltalle palattuamme huomasimme, kuinka leirilippuun olikin ilmestynyt ylimääräinen hilloinen kädenjälki! Mitä ihmettä?

Me ohjaajat olimme suunnitelleet erilaisia tehtäviä ja pulmia ratkottaviksi viikon aikana, mutta hillomysteeri tempaisi meidät mukaansa. Vihjeistä päätellen kädenjäljen tekijä halusi kovasti osallistua leirille, hän toi jopa oman leirivihkonsa lasten vihkojen sekaan!

Johtolangat seurasivat toisiaan ja useiden pohdintojen jälkeen kaikki jäljet johtivat sylttytehtaalle, eli keittiöön. Olimme koko viikon syöneet herkullisia keittoja ja pohtineet mysteeriä kovaan ääneen suoraan keittäjämme, Marian, kuunnellessa meitä vaivihkaa. Lasten suureksi riemuksi päätelmät osuivat oikeaan ja hillonäpiksi paljastui kuin paljastuikin Maria!

Salapoliisitehtävien ohella olemme askarrelleet, leikkineet metsässä, kiipeilleet kiipeilypuussa, pelailleet, leikkineet ja tietenkin istuttaneet sekä kitkeneet rikkaruohoja. Lisäksi pääsimme tutustumaan useaan puutarhatyöntekijään pohtiessamme saamiamme johtolankoja ja etsiessämme tekijää.

Taas se tuli todistetuksi: yhteistyö on todellakin voimaa!


Kesäterveisin:


Marjukka, Nanna ja Rafaela