Ötökkäpajassa kävi pörinä!

Kumpulan koulukasvitarhalla pidettiin keskiviikkona 5.7.2017 klo 10-15 Ötökkä-työpaja, jonka asiantuntevana ohjaajana oli Outi Kimalainen. Pajan aluksi Outi näytti upeita valokuvia erilaisista pölyttäjistä ja hyödyllisistä hyönteisistä ja jakoi meille mielenkiintoisesti ja hauskasti laajaa tietämystään aiheesta.

Miten erottaa kimalainen, mehiläinen ja ampiainen? Millä pölyttäjällä on koko turkki ja millä puoliturkki ja millä ei turkkia lainkaan? (Paitsi, jos katsoo oikein tarkasti ja oikein läheltä). Mikä pölyttäjä jättää pistäessään piikin ja myrkkypussin jälkeensä? Miksi verhoilijamehiläinen leikkaa kasvien lehdistä palasia ja mitä se tekee niillä? Miten lyhytkielinen kimalainen varastaa mettä pölyttämättä kasvia? Ja miksi ampiaiset pörräävät liharuuan kimpussa?

"Mikä ötökkä sinä olisit? Minä olisin kontukimalainen".

Opimme paljon uusia asioita näistä meillekin elintärkeistä hyönteisistä. Esityksen jälkeen suunnistimme tutustumaan tänä kesänä kasvitarhalle tuodulle mehiläispesälle sekä yrttimaalle, viljelypalstoille ja perhospuutarhaan tutkimaan luonnossa erilaisia pölyttäjiä sekä niiden suosimia kasveja. 

Mehiläinen sitruunatimjamin kukassa perhospuutarhassa.

Maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on yli 3/4 osaa hyönteispölytteisiä tai siitä hyötyviä. Pölyttäjähyönteiset vierailevat kukasta toiseen ja samalla kuljettavat heteen siitepölyä toisen kukan emin luotille ja tapahtuu hedelmöitys. Ilman pölyttäjiä me emme voisi nauttia esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja monista vihanneksista. 

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähenemässä ja se on vaaraksi kasveille sekä niistä riippuvaisille ihmisille. Pölyttäjien määrää ja pölyttäjälajien sukupuuttoa uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö. Pölyttäjien katoa ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi luonnonmukainen viljely sekä luonnon monimuotoisuuden ja pölyttäjille sopivien elinmahdollisuuksien lisääminen. 

Ötökkäpajassa autettiin pölyttäjien pesintä- ja talvehtimismahdollisuuksia rakentamalla niille hyönteishotelleja. Lounastauon jälkeen alkoi nikkarointi, porakoneen surina ja maalipensselien huiskinta. Kapeisiin ja korkeisiin kerrostalohotelleihin porattiin reikiä pesintäkoloiksi ja lopuksi seinät maalattiin punamullalla. 

Outi Kimalainen esittelee ötökkähotellin mallia.

 

Pesintäkokoja syntyy porakoneella.

Hotellien maalausta perinteisellä punamultamaalilla.

Pienemmät ötökkämökit saivat lasten maalaamina värikkäät ja koristeelliset seinäpinnat.

 

Osa kurssilaisista kävi keräämässä vuohenputkia, jotka sitten pätkittiin sopivan mittaisiksi ja niputettiin kuivumaan varastoon. Mökit täytetään myöhemmin kuivilla vuohenputkien sekä järviruokojen korsilla ja ripustetaan sopiviin paikkoihin kasvitarhalle.

Toivottavasti Kumpulan kasvitarhan hyönteishotellit houkuttelevat paljon pölyttäjiä asukkaiksi!

Työpajaan osallistuivat lasten viljelyleiriläiset ohjaajineen, Vihreän Oksan Werstas, Nuorisoasiainkeskuksen väki sekä kasvitarhan vapaaehtoiset. Työpajan järjestäjänä toimi STEA:n rahoittama Itua elämään! vapaaehtoistoiminnan hanke. 

 Teksti ja kuvat Pirjo Sillanpää.