Kuokkaleiri järjestettiin tänä vuonna 3.-14.7. Leirin tavoitteena on tuottaa onnistumisen kokemuksia, iloa ja elämyksiä puutarhatöiden ja ympäristötaiteen parissa - ja näin me tehtiin! Kuokkaleiriltä ei riemua puutu, kun lapset yhdessä ohjaajien kanssa pääsevät touhuamaan Kumpulan koulukasvitarhalla.
|
Kuokkaleiri sai tänä vuonna nimekseen Legendaarinen Luonto. |
|
Leiripäivät alkoivat klo 10 ja päättyivät klo 14. Ohjaajat portilla vastassa ja saattamassa. |
|
Luonnon ystävien palstaa kitkemässä. |
|
Metsäretkellä parkouria ja majan rakennusta. |
|
Kylvimme ja hoidimme omia laatikoita, missä kasvoi mm chiliä, munakoisoa ja salaattia. Myöhemmin laatikot myös maalattiin. |
|
Sadepäivän askartelua. |
|
Palstan hoitoa. |
|
Ensin tehtiin tyhjistä maitopurkeista taimiboxit, jonka jälkeen kylvettiin omat pavut ja herneet. |
Leirillä tehtiin myös tarinan kerrontaa, jossa jokainen leiriläinen sanoi vuorollaan yhden lauseen, joista muodostettiin yksi yhteinen tarina. Aiheet vaihtelivat kesälomapuuhista angry birdseihin. Tässä tarina miehestä ja möröstä.
Mies ja mörkö
Olipa kerran mies, joka oli kuokkaleirillä. Kuokkaleiri
alkoi eräänä sateisena päivänä. Mies seisoi pellolla uudet kumisaappaat
jalassaan. Mies meni kerämään puolukoita ja näki metsässä jotain kummallista.
Se oli mörkö! Miehestä mörkö näytti isolta. Se oli yhtä suuri kuin auto. Mies
pelästyi hirmuisesti ja meni keräämään vattuja. Mörkö auttoi häntä, koska hän
oli kiltti. Mörkö haluaa kakun miehen naamaan. Mies juoksi naurettavasti pois.
Mörkö palasi mökkiinsä kakkua leipomaan. Hän laittoi siihen
paljon vadelmia. Mies oli sillä aikaa keräämässä mustikoita. Hän ajatteli tehdä
mustikkapiirakkaa ja tarjoilla sitä mörkökaverille, mutta mies ei tiennyt missä
mörkö asui. Mies laittoi lemmikkimehiläiset etsimään mörköä. Pitkän etsinnän
jälkeen mehiläiset löysivät mörön. He söivät yhdessä kakkua ja piirakkaa ja
viettivät mukavan kesäpäivän.
Legendaarinen luonto –leiriläiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti