Ötökkäpajassa kävi pörinä!

Kumpulan koulukasvitarhalla pidettiin keskiviikkona 5.7.2017 klo 10-15 Ötökkä-työpaja, jonka asiantuntevana ohjaajana oli Outi Kimalainen. Pajan aluksi Outi näytti upeita valokuvia erilaisista pölyttäjistä ja hyödyllisistä hyönteisistä ja jakoi meille mielenkiintoisesti ja hauskasti laajaa tietämystään aiheesta.

Miten erottaa kimalainen, mehiläinen ja ampiainen? Millä pölyttäjällä on koko turkki ja millä puoliturkki ja millä ei turkkia lainkaan? (Paitsi, jos katsoo oikein tarkasti ja oikein läheltä). Mikä pölyttäjä jättää pistäessään piikin ja myrkkypussin jälkeensä? Miksi verhoilijamehiläinen leikkaa kasvien lehdistä palasia ja mitä se tekee niillä? Miten lyhytkielinen kimalainen varastaa mettä pölyttämättä kasvia? Ja miksi ampiaiset pörräävät liharuuan kimpussa?

"Mikä ötökkä sinä olisit? Minä olisin kontukimalainen".

Opimme paljon uusia asioita näistä meillekin elintärkeistä hyönteisistä. Esityksen jälkeen suunnistimme tutustumaan tänä kesänä kasvitarhalle tuodulle mehiläispesälle sekä yrttimaalle, viljelypalstoille ja perhospuutarhaan tutkimaan luonnossa erilaisia pölyttäjiä sekä niiden suosimia kasveja. 

Mehiläinen sitruunatimjamin kukassa perhospuutarhassa.

Maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on yli 3/4 osaa hyönteispölytteisiä tai siitä hyötyviä. Pölyttäjähyönteiset vierailevat kukasta toiseen ja samalla kuljettavat heteen siitepölyä toisen kukan emin luotille ja tapahtuu hedelmöitys. Ilman pölyttäjiä me emme voisi nauttia esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja monista vihanneksista. 

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähenemässä ja se on vaaraksi kasveille sekä niistä riippuvaisille ihmisille. Pölyttäjien määrää ja pölyttäjälajien sukupuuttoa uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö. Pölyttäjien katoa ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi luonnonmukainen viljely sekä luonnon monimuotoisuuden ja pölyttäjille sopivien elinmahdollisuuksien lisääminen. 

Ötökkäpajassa autettiin pölyttäjien pesintä- ja talvehtimismahdollisuuksia rakentamalla niille hyönteishotelleja. Lounastauon jälkeen alkoi nikkarointi, porakoneen surina ja maalipensselien huiskinta. Kapeisiin ja korkeisiin kerrostalohotelleihin porattiin reikiä pesintäkoloiksi ja lopuksi seinät maalattiin punamullalla. 

Outi Kimalainen esittelee ötökkähotellin mallia.

 

Pesintäkokoja syntyy porakoneella.

Hotellien maalausta perinteisellä punamultamaalilla.

Pienemmät ötökkämökit saivat lasten maalaamina värikkäät ja koristeelliset seinäpinnat.

 

Osa kurssilaisista kävi keräämässä vuohenputkia, jotka sitten pätkittiin sopivan mittaisiksi ja niputettiin kuivumaan varastoon. Mökit täytetään myöhemmin kuivilla vuohenputkien sekä järviruokojen korsilla ja ripustetaan sopiviin paikkoihin kasvitarhalle.

Toivottavasti Kumpulan kasvitarhan hyönteishotellit houkuttelevat paljon pölyttäjiä asukkaiksi!

Työpajaan osallistuivat lasten viljelyleiriläiset ohjaajineen, Vihreän Oksan Werstas, Nuorisoasiainkeskuksen väki sekä kasvitarhan vapaaehtoiset. Työpajan järjestäjänä toimi STEA:n rahoittama Itua elämään! vapaaehtoistoiminnan hanke. 

 Teksti ja kuvat Pirjo Sillanpää.

 

Osaamiskeskuksen puutarharyhmän retki Lammassaareen

Kumpulan koulukasvitarhalla toimii maahanmuuttajille suunnattu puutarhatyöpaja. Kävimme retkellä Lammassaaressa ja ryhmän jäsenet kirjoittivat päivästä osana suomenkielen opiskelua:

Tänään on ihana päivä, aurinko paistaa. Kävimme Lammassaaressa. Kävelimme siltaa pitkin katsomaan kasveja ja puita. Opiskelimme, söimme, joimme kahvia ja teetä ja näimme kolme lammasta. Kuuntelimme musiikkia, lasten laulua, ja kirjoitimme sen sanoja. Laulun nimi oli Vaarilla on saari. Opimme uusia kasveja ja puita. Näimme muita ihmisiä ja sanoimme hei, he vastasivat ja se oli  hyvä asia. Tänään oli hyvä päivä.

Puutarhaunelmia Kontulassa ja Vesalan koulukasvihuoneessa

Kesäkuun kolmena ensimmäisenä viikkona Kontulan nuorisotalolla sekä Vesalan koulun koulukasvihuoneessa on käynyt kuhina. Puutarhaunelmia leiriläiset ovat puuhastelleen puutarhan- ja eläinten hoidon parissa aina viikon kestävien leirien aikana. Leirit ovat muodostuneet lasten toiveiden ja ohjaajien Satun ja Lindan + apuohjaajien ideoiden pohjalta. Leireillä ollaan tehty niin slimeä, pelailtu sulkapalloa, vierailtu Kumpulan koulukasvitarhalla, tehty omat istutukset sekä hoidettu niitä. Leiripäivät ovat näillä kaikilla kolmella leirillä muodostuneet niin, että aamupäivä on puuhasteltu Kontulan nutalla ja iltapäiväksi ollaan siirrytty Vesalan koululle tutustumaan erilaisiin eläin -ja kasvilajeihin. Esimerkiksi torstaisin perehdyimme matelijoihin ja niiden hoitoon. Leirin päätteeksi leiriläiset saivat diplomin osallistumisestaan eläinten ja koulukasvitarhan hoitoon.

Ohessa kuvia Vesalan koulukasvihuoneen asukeista.

Fasu kilpikonna

Agama

Kanin häkkien siivousta

Fasu

Marsu

Aavikkohiiret eli gerbiilit

Kesäterveiset Kontulasta 

Ohjaajat Satu ja Linda