torstai 8. elokuuta 2013

Viimeinen leiriviikko 5.-8.8.2013

Yhyy!
Nyt se leirikesä on loppu. Eikun eipäs ole, vielä on jäljellä kesän leiriläisille sadonkorjuuta lauantaisin 17.8-21.9 klo 13-15. Silloin leiriläiset saavat kerätä omenia ja perunoita ja yhdessä hoidetulta palstalta jaetaan satoa. Lisäksi sadonkorjuussa tehdään syystöitä, esim. käännetään tyhjennettyjä kohopenkkejä ensi kevättä ajatellen..

Mutta olipas meillä mahtava viimeinen leiriviikko! Hellesäässä haimme vilvoitusta sadettimesta ja varjosta. Kävimme minikokoisten unelmapuutarhojen näyttelyssä, wokattiin ja leivottiin. Tiistaina yllätti satorosvo joka varasti kasvitarhan SUURIMMAN KURPITSAN. Yhdessä viisaiden lasten kanssa tämäkin leikkimielinen mysteeri ratkaistiin. Kurkataanpa tunnelmia kuvasadosta:


Maanantaina Smurffaajat kävivät perunapellossa testaamassa perunoiden kokoa.
 Pieniä olivat, mutta kaikki saivat viedä kotiin maistiaisia. 
Hassuja sydän- ja päärynäperunoita bongailtiin.


Osa saaliista kannettiin kasvitarhan keittiöön.


Perunat jaettiin kristillisesti tasan.

Unelmapuutarhat minikoossa:


Tässä minipuutarhassa oli tapahtunut onnettomuus: tsunami oli pyyhkäissyt sen yli...


Tytöt olivat tehneet yhteistyössä unelmapuutarhojen sarjan.
Alla rakkauden ruusukylpy.


Tiistain aamunavauksessa kuultiin, että yön aikana oli iskenyt satorosvo ja suurin kurpitsa oli kadonnut!


Mysteeri sai lasten hoksottimet raksuttamaan: onko keittiö tehnyt siitä keittoa vaiko ohjaajat kenties itse PIILOTTANEET sen??

Oletteko muuten nähneet koskaan AITOA KUUSIAPILAA? Tässä olisi sellainen.


Kurpitsapenkistä löytyikin sitten satorosvon jättämä viesti josta selvisi, että rosvo oli ottanut kurpitsan, koska se rakastaa maa-artisokkaa eikä sillä ole HIENOA lapiota joilla kaivaa tätä herkkua maasta. Lapset lähtivät tomerasti etsimään lapioita piiloista. Niitä löytyikin kokonaista 25 kpl!!


Koska lapset ovat kilttejä, he halusivat auttaa rosvoa ja maalasivat mitä hienoimpia lapioita.
Rosvo tulikin pian esiin piilostaan ihmeissään niin hienoista lapioista. Pian siitä tulikin oikein kiltti rosvo, joka palautti kiltisti kurpitsan. Nythän se saisi lempiherkkuaan maa-artisokkaa niin paljon kuin jaksaisi kaivaa!









Kurpista löytyi lasten lelulaatikosta. Ja se oli todella suuri!


Kyllä tuli kertakaikkiaan upeita lapioita, vai mitä mieltä olette?

Omena-keskiviikko



Omenatkin alkavat olla kypsiä. Ne inspiroivat Smurffaajia taiteen pariin:

Puutarhassa omena soma.
Hyviä.
Mehukkaita piirakassa, jäätelön kanssa makua antamassa.
Hedelmä kaunis, ihana raikas.


Onko tämä omenapuu vai orapihlaja-omenapuu?




Hetki tallennettu hienosti näihinkin kuviin..


Mansikat wokkaavat


Ensin kerättiin pellolta satoa...



...Ja sitten wokattiin-rokattiin


Viimeinen päivä:


Siihen mahtui siivousta. Katsokaa miten hienosti lapset asettelivat kuokat takaisin varastoon!


Kiitimme keittiön Satua ja Minniä. Toisiamme ja ohjaajia.


Ja pidettiin nyyttäreitä. Kiitos Oravanmarjoille ihanista muffinseista!
Ja kiitos vanhemmille kun olette tehneet niin ihania kasvitarhalaisia (ok, ei ne ihan koko aikaa oleet ihania, mutta 95% ajasta kuitenkin..).

Loppuun vielä erään nuorten työnjakoon osallistuneen nuoren kuvaava omenaruno:

Rakkaudesta omenaan.

Kun katson pyöreää, kirpeää omenaa,
tulevat mieleeni lapsuuteni hetket.
Komeaa omenaa katselen.
Haikeaa on tää,
vanhuuden elämää.
Omenaa voi maistaa,
mut' en vain minä.
Hampaani lähtivät.
Vuosia sitten.
Omenan takia.


Terv, Taina L. ja koko kasvitarhan väki!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti