torstai 28. kesäkuuta 2018

Vapaaehtoisten mahtavat kasvimaaterveiset!

Tänään on aurinkoinen, pilvetön päivä ja alueella on rauhallista, koska täällä ei ole leiriläisiä tällä viikolla. Itua elämään -hankkeen vapaaehtoiset ovat kuitenkin työn touhussa.

Mitä vapaaehtoisten työnkuvaan kuuluu?
Vapaaehtoiset, eli vaparit, tekevät töitä, mitä heille annetaan toimistosta. Tänä kesänä vaparit ovat esimerkiksi viljelleet kaalia, papua, hernettä, kurkkua ja krasseja. Lisäksi maata on kitketty ja paljon. Tänään poistettiin vanha mansikkapenkki. Sen tilalle tulee papuja. Vapaaehtoiset tekevät työtä myös esimerkiksi kahvilassa sekä auttavat mediapajassa. Työnkuva on siis monipuolinen.

Mikä on kivointa vapaaehtoistyössä?
"Työnteko ja ruoka", vastaa Liisa Aaltonen, 13.
"Työn tekeminen ja työtodistuksen saaminen", vastaa Leo Alanko, 13.
Molemmat ovat nyt ensimmäistä kesäänsä vapaaehtoisina.

Liisa on ollut leiriläisenä Kumpulassa joka kesä 7 -vuotiaasta lähtien. Leo on ensimmäistä kesää Kumpulan koulukasvitarhalla.


Miten vapaaehtoiseksi voi liittyä?
Leo sai tietää vaparitoiminnasta Itua elämään -hankkeen mainoksen kautta, jonka hän näki Vesalan peruskoulun kasvihuoneen edessä. Hän otti yhteyttä sähköpostitse Kumpulan koulukasvitarhalle (lisätietoja täältä!) ja pian hän oli mukana toiminnassa.


Vaparit ovat tärkeässä roolissa kasvitarhalla. Palkaksi vaparit eivät saa rahaa, mutta he saavat lämpimän aterian, työtodistuksen, aurinkoa (ja häikäisyä), kasvitietämystä ja kasveja kotiinviemisiksi.



Kasvimaalla hommissa.

Teksti ja kuvat: Liisa Aaltonen, Leo Alanko ja Kirsikka Manninen

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Puutarhamursujen tervehdys

Puutarhamursujen eli isojen viljelijöiden kesäkuun leiri on sujunut erittäin hyvin ja meininki on ollut mahtava! Säät ovat kerrankin suosineet meitä ja ulkona on tullut vietettyä paljon aikaa erilaisissa hommissa. Leiriläiset ovat tuntuneet viihtyvän leirillä ja etenkin leikit ovat olleet suuressa suosiossa. Toffee ja lännen nopein ovat olleet puutarhamursujen lemppareita. Päätimme yhdessä puutarhamursujen kanssa videoida hieman meidän puuhailuja. 


Puutarhamursujen maskotti Liisin piirtämänä

Pihla, Aino ja Liisi esittelemässä istutuksia

Ihania samettikukkia!

Puun alla on tullut paljon vietettyä aikaa




Teksti ja kuvat: Apulaisohjaaja Anni-Sofia  
Mukana videossa ja toteutuksessa: Liisi, Pihla, Aino ja Hertta



tiistai 12. kesäkuuta 2018

Seikkailijoiden ensimmäinen viikko

Viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetyn seikkailuleirin suuren suosion ansiosta leiri päätettiin järjestää taas, viime vuotista pidempänä! Tänä kesänä, minä, Vilja, olen päässyt mukaan seikkailemaan apuohjaajan roolissa. Tässä kuulumisia viikolta: 

Maanantai 
Oma päiväni alkoi Pasilan nuorisotalolta, jossa meille nuorille kesätyöntekijöille pidettiin koulutus. Kumpulaan pääsin vasta loppupäivästä, jolloin meininki oli jo täydessä vauhdissa. Sain iloisen vastaanoton ja päädyin heti opettelemaan nimiä hauskan nimi-kättelyleikin parissa. Teltalla odotti kasa hienoja piirustuksia lapsista heidän lempieläiminään. Aamupäivällä oli kierretty alue läpi ja etsitty ryhmissä metsästä karttamerkkejä. Loppupiiri koitti itselleni lyhyen päivän takia pian, kaikki, minä mukaan lukien, lähtivät kotiin iloisin ja odottavaisin mielin, leiristä tulee mahtava!



Tiistai 
Tänään on maailman ympäristöpäivä! Keräännyimme kaikki leirit yhdessä heti aamusta kentälle viettämään aikaa leikkien parissa. Kuka pelkää mustekalaa? Ei ainakaan kukaan leiriläisistä, sillä naurua ja juoksentelua näkyi ja kuului joka puolella kenttää.  

Yhteisen hetken jälkeen seikkailuleiri palasi 
omalle teltalleen valmistautumaan aamupäivän peliin: Kumpulan tähteen! Kumpulan tähti on ulos, tänne Kumpulaan, siirretty versio kaikkien tuntemasta lautapelistä, Afrikan tähdestä. Leiriläisistä valittiin muutama rosvo, ja muut jaettiin ryhmiin, joissa he etsivät yhdessä timantteja rosvoja vältellen. Koska rosvot olivat niin tehokkaita, eräs lapsista kysyi mahtavan kysymyksen: "Miksei täällä ole poliiseja?" Päätimme muuttaa sääntöjä, ja pääsin itsekin juoksemaan poliisina ympäri aluetta. Miten itseäni kaksi päätä lyhyemmät lapset voivat olla niin vikkeliä? Afrikan tähti saatiin päätökseen, ja sääntöjen muuttamisehdotuksien jälkeen kiiruhdimme nälkäisinä syömään. Täällä on aina niin hyvää ruokaa! 

Iltapäivällä lapset ideoivat ja äänestivät yhdessä säännöt, jotka vietiin eteenpäin koko leirin yhteiseen sääntökokoukseen. Pitkän prosessin ja hieman eriävien mielipiteiden jälkeen saimme myös päätettyä leirillemme leirinimen: seikkailuleiri on tänä vuonna Kesäiset lippisetanat!



Keskiviikko 
Heti aamusta julkistettiin eilisessä kokouksessa päätetyt yhteiset säännöt ja valittiin sekä merkittiin yhteinen kiipeilypuu. Osalla seikkailuleiriläisistä on tosin ollut jo väliaikainen kiipeilypuu, minä nimittäin. Saanpahan sanoa sulautuneeni kasvitarhan luontoon mahtavasti! Yhteisen kokouksen jälkeen oli aika valmistaa nimestämme viiri. Kesäisissä lippisetanoissa on juuri täydellisesti kaksikymmentä kirjainta, ihan kuin leiriläisiäkin. Jokainen sai siis päästää luovuutensa valloilleen ja suunnitella sekä maalata kangaskolmiolle yhden kirjaimen. Meillä on täällä aikamoisia taiteilijoita!  
Iltapäivällä leikittiin kirkonrottaa, alueelta löytyy mahtavia piilopaikkoja. Pari viimeistä päivää ovat olleet hieman viileitä, ja tänään saimme pienen rankkasadekuuronkin. Kasvit ainakin nauttivat, lapsetkin taisivat. Siirryimme kuitenkin teltan suojiin leikkimään loppuleikkiä. Hyppäsimme hetkeksi toiseen seikkailuun, Kumpulasta Keskimaahan, Taru sormusten herrastsormuksen piilotus -leikin parissa.  

Torstai 
Tänään leiriläiset saivat kertoa omia toiveitaan leirin suhteen asettamalla luonnosta löytämänsä merkin alueen kartalle. Toiveina oli mm. Lelu/pelipäivä, keinu, leikkimökki ja loppuleikkien leikkiminen metsässä. Aamupäivällä saatiin myös kovasta tuulesta huolimatta, muutaman vastoinkäymisen jälkeen, koottua eilen tehdyistä kangaskirjaimista yksi pitkä viiri. Viiri kiinnitettiin "portiksi" oman alueemme eteen. "Kesäiset lippisetanat" näyttää värikkäänä tuulessa hulmutessaan hienolta.


Ruoan jälkeen valmistimme yhdessä kaksi raparperipaistosta, yhden tavallisen ja yhden kookoksella maustetun. Kumpikin meni kuin kuumille kiville. Sekä lapset, että me ohjaajat lähdimme kotiin kylläisinä maukkaasta raparperipaistoksesta, raparperiaika on ihanaa!



Perjantai 
Ensimmäisen leiriviikon viimeinen päivä. Aamupäivällä pelattiin Kumpulan tähti 2.0 parannelluilla säännöillä ja isommalla alueella. Lapset tekivät itselleen joukkueittain kasvo/käsimaalaukset siten, että jokaisella joukkueella oli oma värinsä. Turkoosit, siniset, keltaiset ja violetit juoksentelivat metsästämässä timantteja ympäri isoa puolta kartta käsissään. Peli oli todella tiukka, ja kaikilla näytti olevan hauskaa! 



Iltapäivällä koko leiri kerääntyi pienelle puolelle piknikille katsomaan Draamakanojen (draamaleiri) valmistamia hienoja esityksiä. Omia herkkuja oli saanut ottaa mukaan, raparperimehua oli tarjolla, ja aurinkokin paistoi. Piknikin jälkeen leikimme yhdeksi lasten suosikiksi muodostuneen Bussi tulee –leikin omenapuiden alla. Kiva lopetus viikolle!